Halki Konstanzin käy tieni

Tänään aamulla (perjantaina siis) astuin junaan Hanaussa klo 8:27 läppärin, repun, laukun ja matkalaukun kanssa. Edessä oli 4h ja rapiat matkustamista läpi Saksan maan. Ja oli se kyllä hieno maa. Olen aina kuullut juttua, että Schwarzwald on hieno paikka, mutta ei helvetti.. se on oikeesti hieno paikka. Vuoria ja metsää ja saksalaisia taloja. Niin hienoa. Matkasta ei oikein muuta voi sanoa, koska koomailin suurimman osan matkasta.

Rubiinimylly? O_o

Junalippu maksoi 49€ kun ostin sen 3 päivää aikaisemmin. Jos olisin ostanut vielä aikaisemmin, olisi se maksanut 29€. Suunnitelkaa ajoissa ihmiset!

Voin sanoa nyt jo, että Konstanz am Bodensee liehittely on vähän ylitseampuvaa. Olen nähnyt tämän päivän aikana Bodenseen kerran. Se oli matkalla junassa. Kaupungissa ollessa sitä ei oikeastaan nää. Mutta en kuitenkaan halua tuomita tätä kokonaan vielä, koska en tunne paikkaa kunnolla. 

Otinpa sitten kuvan kartasta, että pysyisin edes vähän kartalla :D

Seuraava missio?
Konstanz Hbh: 13:16
Hausmeister Sprechstunde: bis 14:00
Rautatieasema - Hausmeister väli: 1,9km.
Suunnistuskyky: olematon
Matkatavarat: väh. 30kg
Lämpötila ulkona: 19 astetta + auringonpaiste
Taksi?: Liian pihi


Mission onnistuminen?
Olin ajoissa, mutta väärässä talossa. Eksyin matkalla ja kiersin siksi pitemmän kautta. Itku kurkussa stressaantuneena väärässä talossa kysyin väärältä Hausmeisterilta olenko oikeassa paikassa, vain kuullakseni etten ollut. Itku kurkussa stressaantuneena puoli juoksin kolme viikkoa kestäneessä yskässäni teitä pitkin kysellen minne minun pitää mennä vain päätyäkseni odottamaan itku kurkussa 15 min Europahausin edessä peläten etten saa avainta enää, koska olin myöhässä. Sain. Meillä on tosi mukava Hausmeister <3

Toisin kuin kirje minulle ilmoitti, päädyinkin 2hlö:n soluun S-M:n (se toinen tyttö Jykylästä) kanssa. Vähän harmi, koska ei saatu saksalaisia kämppiksiä ja koska kummallakaan ei sitten ollut mitään keittiövälineitä yms valmiina. Kämppä ei ole niin hieno kuin se 4 hlö:n olisi ollut, mutta ihan sympaattinen, kun katsoo pinnan alle.

 

Ulko-ovemme on siis lasiovi. Se vie suoraan ulkokäytävään. Ratkaisu on varmasti ihan hauska talvella, kun on kylmä ja jokainen ulkonakäynti kylmentää keittiön. Ratkaisu rajoittaa myös alasti kämpässä hyppimistä. Ulkokäytävä on siis kaikkien kerroksessamme asuvien reitti ulos talosta.

 

 

Huoneen kalustuksessa sympaattista on se, että kaikki on pyörillä liikuteltavaa. Järjestystä voi vaihtaa todella helposti. Nii ja mikään ei ole muutenkaan kiinni missään. Pöytä on vain irtonainen levy kahden metallihäkkyrän päällä. Seinän hyllykön levyt ovat myös irti. Vaatekaapin levyt tietenkin myös.

Mutta pakko sanoa, että tykkään :)

Lähdettiin sitten melkeinpä heti S-M:n ja hänen urhean saattajansa, jota myös poikaystäväksi kutsutaan, kanssa kaupunkiin etsimään patoja ja kattiloita. Ihana Hausmeisterimme opasti meidät kierrätystavarapaikkaan, jota voisimme myös kutsua kirpputoriksi, josta löysimmekin paljon hyödyllistä tavaraa, eli kattilan. Päätettiin kävellä kaupunkiin etsimään loput tavaroista (kuten esimerkiksi peitto minulle). Käytiin Lagossa, suuressa ostoskeskuksessa, jossa on suunnilleen kaikki kaupat mitä 20-vuotias naishenkilö voi tarvita. Pakko päästä sinne shoppaa jossain välissä (en voi uskoa, että päästin tuonkin suustani). Reissu oli oikein ihastuttava. Odotettiin esimerkiksi noin 30 min eräässä liittymäkaupassa palvelua vain saadaksemme tietää, ettei kyseinen henkilö voi auttaa meitä. Mentiin siis hukuttamaan ketutuksemme Aldin Tag der Deutsche Einheitia edeltävään ostosryntäyshelvettiin. VINKKIVITONEN! Aldin valikoima on paska. Nyt on siis paljon paskaa elintarviketta, joka syödään pakolla pois, ostettuna. Vähitellen alkoi jo kyrpimään kävely ja rahan käyttö, joten suunnattiin kotia kohti.

Seuraavaksi tulee päivän paras uutinen (joka selittää miksi minulla on ollut mahdollisuus kirjoittaa nämä vuodatukset päivästäni). Ajattelin tuskastuneena kotiin palattuani, että miksi voi miksi minulla ei ole internetsejä käytettävissä. Laitoinpa sitten ihan kokeilumielessä kaapelin reikään ja kappas kepposta, internetsit eivät olleetkaan uloittumattomissani (onkohan tuo edes sana : D). Ohjeiden mukaan, netin saa vasta kun rekisteröityy. Rekisteröitymiseen tarvitsee vuokrasopimuksen numeron ja muutaman päivää. Näitä minulla ei ollut. Nyt siis netseilen noin vaan. Mutta voi ilon päivää! Heti tuntuu koti kodimmalta, kun pääsee netseille.

Vaikka päivä siis oli stressaava ja satunnaisesti kerrassaan kettumainen, kaiken pelasti ei vain yksi internetsi vaan jopa neljä erilaista. Nettiriippuvainen kiittää ja kumartaa rakasta Internetsumalaa ja painuu suihkuun ja nukkumaan. Palataan asiaan!

P.S. Sinuttelin taksikuskia (mentiin Aldin jälkeen taksilla kotiin)...Ei se taksikuski jäätynyt kuin ihan sekunnin murto-osaks. Ehkä mä vielä opin.