Olen nyt muutaman kerran käynyt leffassa täällä oloni aikana. Yksi tärkeä asia mikä kaikkien pitää tietää, on se, että Saksassa kaikki leffat dubataan. Kaikki. Joissakin suurissa kaupungeissa, on elokuvateattereita, joissa elokuvia voi katsoa myös alkuperäisellä kielellä. Konstanzissa en ole ainakaan tähän mennessä huomannut tätä mahdollisuutta. Koska en halua tuhota mielikuvaani Johnny Deppin äänestä, olen katsonut vain saksalaisia leffoja.
Tässä muutama asia mitä olen huomannut saksalaisissa elokuvateattereissa.
1. Siellä on kuuma.
Suomessa en ole käynyt yhdessäkään lämpimässä elokuvateatterissa. Saksassa jokainen on ollut niin lämmin, että takin uskaltaa heittää pois. Joo, tämä saattaa johtua myös siitä, että Saksassa ei ole -25 astetta pakkasta. Tähän toisaalta sanottava, etten ole koskaan Suomessa kokenut niin kylmiä taloja kuin Saksassa. Jotenkin nää Teutoonit ei vaan osaa eristää!
2. Muista _aina_ sanoa popkornia tilatessasi, että haluat suolaisia popkorneja.
Jostakin kumman syystä, joku näistä on joskus saanut neronleimauksen. Tehdään sokerisia popkorneja! Ja tyypit vielä tykkäs tästä ideasta. Tästä syystä, elokuvateatterissa on tuplasti suurempi saavi sokeripoppareita varten, kuin mitä on suolaisia varten. Henkilökunta myös olettaa, että haluat näitä tahmeita hampaiden tappajia, ellet erikseen mainitse (myönnän, tämä on henkilökunta-/paikkakunta-/elokuvateatterikohtaista).
3. Ihmiset moikkaavat
Kun kävelet sinne rivin viimeiseksi ja joudut siksi ohittelemaan ihmisiä, moni toivottaa hyvää iltaa. Varsinkin, jos he ovat istuinnaapureitasi. Tästä saattaa jopa kehkeytyä keskustelu.
4. Mainokset kestävät 30 min
Ei ole mikään ongelma jos tulet myöhässä. Mainokset ovat aina samat (vain trailerit vaihtuvat) ja ne kestävät ikuisuuden. Olet voiton puolella kun tulee Langnesen (GB Glace Suomessa) Temptation mainos, jossa se nainen on metrossa ja kaikki kohtelee sitä kuin kuningatarta. Tähän mennessä mainoksia on ollut noin 20 min.
Seuraavaksi tapahtuu jotain, mikä ei ole yhtään niin hauskaa selitettynä, kuin monta kertaa koettuna. Sisään astelee tyyppi, joka huutaa ovelta: "Möchte jemand noch'n Eiiiiiii-iii--s?" (Haluisko joku vielä jäätelöä?). Sitten se kävelee niiden ihmisten luo, jotka nostaa kätensä ja myy niille jäätelöä. Sen jälkeen se kiittää ja lähtee pois.
Tämän jälkeen tulee _aina_ Krombacherin oluen mainos. Sekin on joka ikinen kerta sama. Sitten seuraa sen verran mainoksia, että 30 min "leffan alkamisesta" on mennyt. Mainosten määrä riippuu tietenkin jäden ostajien määrästä.
5. Kuhertelutuoleja on oikeasti olemassa
Tämä on aivan uusi huomio, joten en tiedä onko tätä kaikkialla (muutenhan tämä merkintä on 100% tarkka ja oikeassa :DDD), mutta viime kerralla tajusin, että salissa on jokaisella rivillä parisuhdepenkki. Tämä on siis normaali penkki kuten muutkin, mutta kahden tuolin välissä ei ole käsinojaa. Olen myös aivan varma että penkki on vähän leveämpi kuin kaksi penkkiä yhdessä. Ja tiedättekö, leffateattereiden penkit on muutenkin aina mukavia, mutta ah, parisuhdepenkki on aivan mahtava. Siinä on enemmän tilaa kuin mitä kaksi ihmistä tarvitsee, eli siinä voi istua tosi tilavasti risti-istunnassa. Ja jos siinä on yksin, voi mahtavasti puoliksi maata katsellessaan leffaa. Ihan loistavaa! Mahdollistahan on, että ne on myös tarkoitettu läskejä varten, mutta epäilen.
Nämä pienet ominaisuudet, mihin en ole suomessa törmännyt (eikä tarvitse nyt tulla vinee että: "yhyy, kyllä meidän tuppukylän nuorisoseuran talolla ihmiset moikkaa") saattavat jopa korvata sen, että Terminaattori, Jack Sparrow, Ace Ventura ja Dirty Harry puhuvat kaikki samalla äänellä. Ja tiedän, ettei se ehkä kuulostanut niin hienolta, mutta mikään ei kruunaa iltaa niin täydellisesti, kuin elämäänsä ja työhönsä kyllästyneen jäätelönmyyjän ääni, kun se huutaa: "Möchte jemand noch'n Eiiiiiii-iii--s?"!
//Edit Kuten Tiia kommenteissa mainitsi, leffaa katsoessa saa tosiaan juoda olutta. Olemme hauskutelleet ajatuksella, että Krombacher mainoksen jälkeen sisään astelisi rintava naishenkilö Dirndl:issä ja kysyisi: "Möchte jemand noch'n Biieee--eer". Ja koska olen päättänyt hankkia töitä lomaksi, voisin aivan hyvin ryhtyä tuollaiseen hommaan. Hmm, rintavuus taitaa puuttua.
tiistai 2. helmikuuta 2010
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
Tämä merkintä on kirjoitettu vain boustimisen takia
Nyt tapahtui juuri se mitä olen suunnitellut jo kauan ja ajattelinkin, että jos en kohta pääse tekemään sitä, ei sitä tule tehtyä ollenkaan. Kohtahan on jo kesä (ainakin täällä etelässä, jossa on +2 astetta lämmintä lällyslää).
Perjantaina siis lähdettiin kauan odotetulle laskettelumatkalle. Alkuperäinen idea oli lähteä sveitsin Alpeille, mutta eräiden kommellusten takia kohde siirrettiin saksan Alpeille, Balderschwang:iin.
LEI (Lokale Erasmus Initiative) järjesti tämän matkan erasmuksille ja muutama saksalainenkin oli mukana. Yhteensä meitä lähti muistaakseni 77 tyyppiä.
Hintaa koko hommalle tuli 40€ (matka, hissilippu, ruokailu) + 20€ vuokraus.
En ole lautaillut kolmeen vuoteen kertaakaan, joten vähän kyllä jänskätti osaako sitä enää.
Kyllä se sit ihan hyvin onnistu alkujännityksen jälkeen. Kun aloin taas luottaa itseeni, pääsin kovaakin, ja kun tytöt (Thea ja Stine, tanskalaiset, lasketelleet tosi kauan jo) eivät kertoneet minkä värinen (musta, punainen, sininen - vaikea, keskivaikea, helppo) rinne oli missä lasketeltiin, en tajunnut jännittää tai pelätä etten osaa. :D
Ok pitää mun myöntää, että tää oli tosiaan vaan ihan pieniä Alppeja. Ei mitään niitä jylhiä kunnon maisemia. Mutta Suomen laskettelurinteisiin verrattuna, kokemus sinänsä. :D
Huomasin jo perjantai-iltana, että seuraavana päivänä en pääse varmasti sängystä. Minulla oli oikea etureisi krampissa keskipäivästä lähtien. :D Lautailussa käytetään enimmäkseen etureisilihaksia ja pohjelihaksia, joita ei muuten tule aktiivisesti treenattua, joten suhteellisen rankkaa oli kuuden tunnin lautailusessio. Illalla venyttelin 3 tuntia ja seuraavana päivänä vielä 2, joten nyt kolmantena päivänä pystyn jo melkein kävelemään. Parempi vaan! Olisi ihan mälsää jos ei tuntuis missään. Ihan kuin ei olis mitään tehnytkään!
Aivan loistavaa oli olla ulkona koko päivä. En ole pitkään aikaan lähtenyt kotoa mihinkään, koska pitäisi alkaa lukea tentteihin, mutta sitten ei tule luettua kuitenkaan. Ihan hyvä lähteä pois ja saada raitista ilmaa. :)
Hiihtohissit meni kiinni klo 16 ja meidän bussi lähti vasta klo 17, joten tuli koettua myös oikein perinteinen ja aito after-ski teltta. On siis baaritiski teltassa ja paljon saksalaisia kännisiä keski-ikäisiä miehiä, jotka kertoo irstaita vitsejä, kun näkee nuoria tyttöjä. Aivan loistavaa. Musiikki soi niin kovalla, ettei voi jutella ja biisit on saksalaisia iskelmäbiisejä, joiden mukana laulaa kaikki, tai sitten ysärihittejä, kuten Daddy Dj. :D Todellakin alkaa huomata, että olut on saksalaisen kulttuurin eräitä kulmakiviä. Ihan sama missä ollaan ja mitä tehdään, saksalaiset tarvitsee sen päätteeks aina oluen. Se kuuluu aina asiaan.
Niin oluesta puheen ollen, Thea on nyt ottanut myös tehtäväkseen tunkea mulle erilaisia oluita kurkusta alas, jos vaikka löytyisi sellainen jonka saan irvistelemättä nieltyä. Operaatio siis jatkuu. Palaan asiaan, kun edistystä on tapahtunut!
Olen ollut saksassa nyt 4kk ja 4 päivää. 2 viikkoa lukukautta jäljellä ja sitten 2 kk lukukausilomaa. Sen jälkeen onkin jo yli puolet purkissa. Pelottava ajatus. Mutta nyt "nukkumaan" että jaksaa aamulla "herätä" "opiskelemaan". Oikein mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa kaikille!
rinnekartta täältä
Perjantaina siis lähdettiin kauan odotetulle laskettelumatkalle. Alkuperäinen idea oli lähteä sveitsin Alpeille, mutta eräiden kommellusten takia kohde siirrettiin saksan Alpeille, Balderschwang:iin.
LEI (Lokale Erasmus Initiative) järjesti tämän matkan erasmuksille ja muutama saksalainenkin oli mukana. Yhteensä meitä lähti muistaakseni 77 tyyppiä.
Hintaa koko hommalle tuli 40€ (matka, hissilippu, ruokailu) + 20€ vuokraus.
En ole lautaillut kolmeen vuoteen kertaakaan, joten vähän kyllä jänskätti osaako sitä enää.
Kyllä se sit ihan hyvin onnistu alkujännityksen jälkeen. Kun aloin taas luottaa itseeni, pääsin kovaakin, ja kun tytöt (Thea ja Stine, tanskalaiset, lasketelleet tosi kauan jo) eivät kertoneet minkä värinen (musta, punainen, sininen - vaikea, keskivaikea, helppo) rinne oli missä lasketeltiin, en tajunnut jännittää tai pelätä etten osaa. :D
Ok pitää mun myöntää, että tää oli tosiaan vaan ihan pieniä Alppeja. Ei mitään niitä jylhiä kunnon maisemia. Mutta Suomen laskettelurinteisiin verrattuna, kokemus sinänsä. :D
Oli tosi kiva kun oltiin viikonpäivänä laskettelemassa, niin ei ollut paljon ihmisiä rinteessä. Aamulla oli tosi hyvä keli ja pakkaset joten rinteet oli hirmu hyvässä kunnossa. Keskipäivän jälkeen sitten paistoi aurinko niin lämpimästi, että rinnekin alkoi sulaa. Mutta siltikin, aivan mahtava reissu!
Huomasin jo perjantai-iltana, että seuraavana päivänä en pääse varmasti sängystä. Minulla oli oikea etureisi krampissa keskipäivästä lähtien. :D Lautailussa käytetään enimmäkseen etureisilihaksia ja pohjelihaksia, joita ei muuten tule aktiivisesti treenattua, joten suhteellisen rankkaa oli kuuden tunnin lautailusessio. Illalla venyttelin 3 tuntia ja seuraavana päivänä vielä 2, joten nyt kolmantena päivänä pystyn jo melkein kävelemään. Parempi vaan! Olisi ihan mälsää jos ei tuntuis missään. Ihan kuin ei olis mitään tehnytkään!
Aivan loistavaa oli olla ulkona koko päivä. En ole pitkään aikaan lähtenyt kotoa mihinkään, koska pitäisi alkaa lukea tentteihin, mutta sitten ei tule luettua kuitenkaan. Ihan hyvä lähteä pois ja saada raitista ilmaa. :)
Hiihtohissit meni kiinni klo 16 ja meidän bussi lähti vasta klo 17, joten tuli koettua myös oikein perinteinen ja aito after-ski teltta. On siis baaritiski teltassa ja paljon saksalaisia kännisiä keski-ikäisiä miehiä, jotka kertoo irstaita vitsejä, kun näkee nuoria tyttöjä. Aivan loistavaa. Musiikki soi niin kovalla, ettei voi jutella ja biisit on saksalaisia iskelmäbiisejä, joiden mukana laulaa kaikki, tai sitten ysärihittejä, kuten Daddy Dj. :D Todellakin alkaa huomata, että olut on saksalaisen kulttuurin eräitä kulmakiviä. Ihan sama missä ollaan ja mitä tehdään, saksalaiset tarvitsee sen päätteeks aina oluen. Se kuuluu aina asiaan.
Niin oluesta puheen ollen, Thea on nyt ottanut myös tehtäväkseen tunkea mulle erilaisia oluita kurkusta alas, jos vaikka löytyisi sellainen jonka saan irvistelemättä nieltyä. Operaatio siis jatkuu. Palaan asiaan, kun edistystä on tapahtunut!
Olen ollut saksassa nyt 4kk ja 4 päivää. 2 viikkoa lukukautta jäljellä ja sitten 2 kk lukukausilomaa. Sen jälkeen onkin jo yli puolet purkissa. Pelottava ajatus. Mutta nyt "nukkumaan" että jaksaa aamulla "herätä" "opiskelemaan". Oikein mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa kaikille!
rinnekartta täältä
Tunnisteet:
Kuvasin,
Laskettelin,
Operaatio - Anneli ♥ Bier
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



