torstai 3. syyskuuta 2009

Filosofinen olo ja pohdintaa eri kulttuureista

Meillä alkoi tänään Begleitkurs zum Auslandsstudium, jossa mietiskellään kulttuurien eroja ja kulttuurishokkia ja muita tärkeitä juttuja ettei säikähdettäis heti kun eka angsti vaihdossa alkaa. Huomasin siellä kurssilla sitten sellaisen pienen asian itsestäni ja kulttuurien välisistä eroista, että tuntuu naurettavalta etten sitä aikaisemmin ole tajunnut. Opettaja kysyi mitä tehtäis, jos kämppis pitäis jo kolmatta päivää bileitä eikä saatais nukuttua. Suurin osa ihmisistä vastasi joko menevänsä valittamaan asukastoimistoon, kirjoittavansa lapun tai kärsivänsä hiljaa. Se tuntui minusta oudolta. Minä menisin ehdottomasti sanomaan suoraan. Muitakin tällaisia asioita tuli mieleen mitä en todella tekisi samalla tavalla kuin suomalaiset kurssikaverini.

Olen aina ajatellut olevani tietynlainen vain sen takia, että se kuuluu persoonaani. Nyt olen tämän vuoden aikana vähitellen huomannut, että sen on pakko johtua myös jostain muusta. Tämän päiväisen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että meidät on taidettu kasvattaa jonkun muun kuin suomalaisen kulttuurin mukaisesti. Tajusin, että äitimme muutti Saksaan 19-vuotiaana ja asui siellä 20 vuotta. Ei noin pitkän ajan jälkeen ole enää suomalainen. Kulttuuri vaikuttaa varmasti syvästi varsinkin noin nuoreen.

Tuntuu tosi oudolta, etten ole ajatellut tätä ennen tästä näkökulmasta. Olen vaan haudannut itseni siihen ajatukseen, että ei se oikeesti ole niin ihmeellistä että olen puoliksi saksalainen. Olen kuitenkin asunut koko elämäni suomessa. Nyt vasta alan huomata miten paljon se on minuun vaikuttanut. Juttelin kurssin jälkeen opettajani kanssa ja hän käski minun lopettaa kuvittelu, että olen muka normaali suomalainen. En ole koskaan ollut enkä tule koskaan olemaan. Ja oikeestaan se on minusta vain hyvä asia. :) Tässä voidaankin sitten miettiä, millainen on normaali suomalainen kun täällä kuitenkin se 5 miljoonaa erilaista ihmistä asuu. Mutta se on sitten toinen juttu. Nyt loppuu filosofinen ajattelu ja alkaa uneskelu... onpas tämä tutorointi raskasta huh. Mutta kivaa! :)

Vaihtovalmistelut etenee hitaasti, mutta varmasti. Olen lähettänyt tutorpyynnön, mutta en ole saanut vastausta. Olen myös selvittänyt menoani sukulaisiin. Enää pari viikkoa jäljellä ja paljon tekemistä vielä. Innostus ja jännitys ja samalla myös huolestus ja pelotus kasvaa päivien vähetessä. Onneksi kaikki ystävät ovat luvanneet, etteivät unohda minua vaihdon aikana. <3 Tällä hetkellä suurin ajatus on: Miten elämän saa mahtumaan 15 kg:aan?!

maanantai 10. elokuuta 2009

Oktoberfest

Jos on syksyllä menossa Saksaan, on melkeinpä pakollista mennä Oktoberfesteille. Tämä Münchenissä sijaitseva vestivaali on legendaarinen kaljan kittaus tapahtuma. Itsehän en kaljaa juo, enkä aio välttämättä edes opetella, mutta jo pelkästään kokemuksen takia Oktobereille on mentävä. Tässä oli siis alustus ja nyt se oikea mitä halusin kirjoittaa...


JEEEEEEE WUHUUU SIISTIÄ INNOSTAA IHANAA JEE HIHIII <33 <)
Juttelin tuossa juuri kahden ystäväisen kanssa, ketkä on myös lähdössä vaihtoon ja heidän olisi tarkoitus lentää Müncheniin 24. päivä. Oltiin jo Saksassa asustelevan siskoni kanssa mietitty, että Oktobereille on mentävä ja nyt tuo kaverusten Saksaan saapuminen sattui täydellisesti. Eli 25. syyskuuta olla koko päivä Oktobereilla! Tässä on vielä sellainen epävarmuus, että kaverukset ei lippuja vielä tilannut luottokorttisen ihmisen puuttumisen takia, mutta huomenna varmistuu.

Kaikki vaihdosta keskusteleminen on saanut minut niin innostuneeksi koko hommasta etten kestä! Varsinkin kun puhuu siskon kanssa ja jee ja sitten muiden kanssa jotka lähtee vaihtoon ja jee ja jee.. ja niin sanoinko jo.. JEE! <)))))

Ois jo kaikki kakka hoidettu alta pois ja pääsis jo menee! :)
Tämä on ensimmäinen varmaan aika monesta innostusmerkinnästä.

Ainii, on tapahtunut jotain valmisteluihinkin liittyvää! Kävin tänään viemässä Kortepohjan asukastoimistoon anomuksen, että saisin vuokrata kämpän vuodeksi puolen vuoden sijaan. Taisinkin jotain jo siitä sanoa aikaisemmin. Mutta se on nyt tehty. Ja alivuokralaisystäväiseni tulee siis keskiviikkona käymään ja katsellaan jutut selväks.

Olen taas kiintynyt tähän Jyväskylään (olin siis kuukauden kotipaikkakunnalla) ja tuntuu oudolta tyhjentää huone, että joku muu asuisi täällä vuoden. :D Noh mutta nukkumaan ja huh tutorhommia hoitelee.. Ja odottaa lennon varmistuksia kaveruksilta. Yhden kerran vielä.. JEE!